Olen saanut lukea Internetistä, että Venäjä on aiheuttanut navigointiin vaikuttavia GPS häiriöitä vuosina 2023-2024 ja varmaan tämä häirintä jatkuu vuonna 2025 jos ei vielä pidempään. Näillä häiriöillä on ollut vaikutusta sekä lentoliikenteeseen että merenkulkuun. Eräskin videopätkä näytti Emäsalon luotsin tutkakuvaa, jossa saaret liikkuivat tutkan näytöllä edes takas. Tämähän tarkoittaa että heading eli keulasuunta muuttuu GPS tiedon mukaan edes takas jatkuvasti, vaikka todellisuudessa tosisuunta eli veneen kompassisunta korjauksineen ei vaihdu mihinkään. Navigointijärjestelmät on kuitenkin yleensä tehty niin, että tosisuunnan tutkalle ja karttaplotterille tarjoaa verkossa GPS kompassi. GPS kompsassi perustuu yleensä pelkkään GPS:stä saatavaan paikkatietoon, jossa tosisuunta lasketaan kolmen GPS vastaanottimen (GPS antennin sisällä) tuottaman sijaintieron peruteella. GSP kompassi ei tyypillisesti tarjoa järjestelmälle magneettikompassin (esim. fluxgate) tarjoamaa suuntatietoa, koska GPS tieto on yleisesti tarempi, ellei Venäjä sitä häiritse. NytVenäjä terrosristivaltinao aiheuta siihen häiriötä.

Sukellusleiri Itäisellä Suomenlahdella 2024

Sukellusseurani sukellusleiri oli vuonna 2024 heinäkuun 1. viikolla Pellingissä. Sukeltamisen kannalta nykyisin tarkka paikkatieto merellä on äärimäisen tärkeä tieto. Vaikka minulla on ns. linjat useiden hylkyjen löytämiseen, on GPS silti nykyisin äärimmäisen tärkeä laite sukelluskohteen löytmiseksi. Eikä vähiten avomerellä, missä linjoja ei ole käytettäväksi ja missään tapauksessa ei naarata kiinni hylkyyn. Paikkatiedon avulla siis ajetaan hylyn oletetulle paikalle ja etsitään se lopullisesti kaikuluotaimella ja pudotetaan merkkauspoiju hylkyyn. Yleensä kaiku tulee juuri silloin, kun ollaan hylyn reittipisteellä. Töötin painallus ja merkkauspoiju menee mereen. Hylkyjen paikkatieto on tarkentunut vuosikymmenten aikana todella hyvin, tämä on jatkuva prosessi meidän kippareiden toimesta.

Olin kipparina leiriviikon aikana 14 sukellusreissulla. Joka kerta hylky löytyi GPS:ään (plotteriin) talletetusta reittipisteestä (waypoint). GPS:ssä ei siis ollut lainkaan häiriöitä oman kokemuksen perusteella.

Alla taas on kuva, jossa hylky ei ole löytynyt sen plotteriin laitetusta reittipisteestä (waypoint), joten hylky on etsitty perinteisesti kaikuluotaimella ajamalla linjoja. Hylky löytyi tällä kertaa plotterin paikkatidon mukaan 30 metrin päästä, mutta mikä on oikea tieto? Oliko hylyn sijainti sittenkin oikea ja nykyinen paikkatieto väärä. Vai oliko hylyn paikkatieto alunperin väärä?

Kesäloma Itäisellä Suomenlahdella 2024

Olimme kesäloman 2024 veneilemässä Itäisellä Suomenlahdella, aivan Venäjän rajan tuntumassakin. Katso reitin iäinen osuusylläolevasta kuvasta. Kesäloman aikana en huomannut yhtään kertaa GPS häiriöitä. Tämä johtunee siitä, että Linnea 2:ssa paperikartta on edelleen se primääri navigointiväline ja plotteri vain se primäärimenetelmää tukeva ja omaa ajatusta replikoiva menetelmä. Siten plotteria tulee katsottua, jos katsoo, lähinnä jos mennään reimarin tms. vierestä. Yleensä ei mennä. Ja jos tutka on päällä, se on primääri navigointimenetelmä. Linnea 2:ssahan on myös lähettävä ja vastaanottava AIS ja tämän järjestelmä tuottamat kaikki edut.

Sukellusreissu Gaddgrundetin hylylle Sipoon selällä.

Olin taas ilmoittanut uuden sukellsulähdön kippariksi sukellusseuran veneellä. Koska haluan tukea vähemmän sukeltaviakin, niin tämän lähdön tasoksi laitoin jälleen P1 (aloittelevat). Ja koska olen dyykannut jo niin paljon näitä ”matalia” kohteita, ei minulla ole kovin suurta intohimoa jollekin tietylle kohteelle tällä syvystasolla. Niinpä kohde valikoidaan yleensä ”yhteisellä päätöksellä” (katson Räpylän lokikirjasta missä ei olla pahemmin käyty). Tai sanoisinko yhteisellä ehdotuksella, koska kippari sen kuitenkin aina päättää. Ehdottaa saa aina ja näitä toteutetaan.

Sukelluslähtö 4.10.2024 päätettiin tehdä uudelle juuri löydetylle hylylle, johon minulla oli tarkat koordinaatit. Korostan. Tarkat ja luotetavat. Näpyttelin Gaddgrundetin hylyn koordinaatit Räpylän plotteriin ja lähdimme kohti hylkyä, joka sijaistee Sipoon selällä kahden väylän risteyksessä.

Ajaessani saamieni tarkkojen ja luotettavien koordinaattien kohdalle, ei hylystä olltu kaikuluotaimessa tietoakaan. Ei edes sen välittömässä läheisyydessä. Niinpä aloitin perusetsinnän. Hylky löytyi ja merkitsin sen plotteriin. Käytännössähän tämä tehdään niin, että kursori laitetaan kaikuluotaimen historianäytössä siihen kohtaan mistä hylystä saatiin matalin, paras ja vahvin kaik ja reittipiste (waypoint) asetataan siihen. Plotteri laskee pisteen oikean paikan ja laittaa sen kartalle. Pomminvarma systeemi joka on toiminut luotettavasti vuosien ajan. Mutta nyt ei toiminut.

Kun olen saanut hylystä hyvän ja vahvan kaiun ja merkannut sen plotteriin (alla oleva kuva, piste numero 1), ajan uudestaan merkityn pisteen yli ja varmistan että hylky on juuri siinä ja siihen paikkan myös pudotetaan US standardin mukainen merkkauspoiju. Hylky on aina tähän saakka ollut tässä merkityssä pisteessä. Mutta nyt ei ollut. Hylky oli hävinnyt eikä siten merkkauspoijua voinut tiputtaa. Niinpä etsimään hylkyä uudestaan.

Toisella kertaa hylky taas löytyi, noin 180 metrin päässä edellisestä pisteestä. Sama prosessi, taas reittipiste plotteriin (alla oleva kuva, piste numero 2) ja kierroksen kautta hylyn päälle tiputtamaan merkkauspoiju. Mutta niin vain hylky oli taas kadonnut.

Ahaa. Nyt taitaa GPS:ssä olla Venäjän järkkäämää häiriötä. Niinpä uusi yritys ja uusi plani. Kun hylky näkyy kaiussa, niin vene seis, ja merkkauspoiju veteen. Hylyn pitää näkyä koko tämän proseduurin ajan kaiussa, vaikka tuulikin kohtuu navakasti koillisesta. Tämä vain piti ottaa huomioon konetehoa, peräsimen asentoa jne käyttämällä. No nyt saatiin merkkauspoiju hylkyyn. Varmistus vielä ajamalla merkkauspoijun vierestä.

Yllä on siis kuva plotterin näytöstä. Valittettavasti olin ehtinyt jo ottamaan ns. väärät reittipisteet siitä pois, mutta muistelisin että ne oli suurinpiirtein keltaisten ympyröiden kohdalla. Paikat 1, 2 ja 3.

Ankkurointi ja plotterin viiva

Tässä on sinisellä ympyröity pari huomiota plotterin viivasta.

Kuvasta näkyy seuraavaa. Ankkuri on pudotettu kauaksi hylystä hylyn koillispuolelle. Tuuli työntää sukellustukialsuta (Räpylä) kohti hylkyä. Viiva kulkee suoraan, kunnes se yhtäkkiä hypää viivasuorasti luoteeseen. Näinhän ei oikeasti tapahtunut. Ei 5000 kg:n vene tuollaista manoveeriä tee. Tämä oli Venäjän aiheuttama GPS häiriö. Kuvassa on ympyröity myös ankkuroinnin lopussa näkvä pienempi hyppäys kaakkoon. Sekä kysymysmerkillä varustettu outo siirtymä lähes pohjois etelä-suunnassa. Tämä on tullut jo aiemmin hylky etsiessä.

Kun veneen reittiviivaa katselee tarkemmin, löytyy siitä monta muutakin anemoliaa, jotka johtuvat Venäjän aiheuttamasta GPS häirinnästä.

Vene ankkurissa, GPS:n mukaan liikkuu

Kuvassa on sinisellä ympyröity veneen liike, kun se on ollut ankkurissa hylyn päällä. Kuvan etäisyysrengas on 180 metriä (0,1 nm). Eli vene on äkisti siirtynyt n. 50-60 metriä sivuun ja välilä käynyt jossain hyvin kaukana.

Johtopäätös Venäjän GPS häirinnästä veneilijän näkökulmasta

Johtopäätös on, että ÄLÄ AJA PELKÄN PLOTTERIN AVULLA. Pidä sitä omaa tilannetietoasi vahvistavana apulaitteena. Jos olet eri mieltä plotterin kanssa, niin spaagit ylös eli vauhti pois, sitten orientoidu uudestaan paikan ja aajan suhteen ennen matkan jatkumista.

Tämän tapauksen varjossa on havaittavissa, että Venäjä aiheuttaa GPS:än sijaintiin ainakin kahdenlaista häiriötä. Sen lisäksi on todennäköisesti muutakin häiritsemistä. Nämän nyt n. 20 minutin aikana havaitut häiriöt olivat:

• GPS paikkatiedon hidas siirtymä (wander eli vaellus). Tämä on siis hidasta ja siten huomaamatonta paikkatiedon siirtymää. Paikka voi ”vaeltaa” hitaasti vaikka 100 metriä minuutissa parissa. Näetkö tämän plotterissa. No et näe, ellet juuri sillä hetkellä kun hetekllistä häiriötä on, aja esim. plotterin mukaan reimarin väärältä puolelta ja havaitset tämän ihan reaalimaailmassa. Entä jos paikassa jossa sijaintisi vaeltaa vaikka 100 m ei olekkaan reimaria, mutta on kivikko veden alla.
• GPS tiedon nopea siirtymä. Tämän havaitsee varmasti helpommin. Plotterin näytöllä reittiviiva hyppii ja tutkan näytöllä ympäristö pyörii, jos valittuna on head up (ja mahdollisesti North Up).

Pelkän plotterin avulla ei ikinä, siis ei koskaan, pidä ajaa. Ei vaikka Venäjä ei häiritsisi lainkaan GPS:ää. Plotteri on hyvä apu, mutta se ei ole väline, johon voit luottaa sataprosenttisesti.

Jos sinulla on tutka + plotteri -kombo, olet jos hyvin paljon paremassa asemassa. Jos sinulta puuttuu tämä tutka, ÄLÄ LUOTA PLOTTERIIN.

Linnea 2:ssa on The Paperikartta + Tutka + Kaikuluotan + AIS (TX/RX) + Plotteri. Edellä on lueteltu myös marrsijärjestys, miten navigointilaitteita käytetään ja miten niihin luotetaan. 40 vuoden kokemuksella merellä olemisesta.